tiistai 11. huhtikuuta 2017

Orientaatioviikko ja kirsikankukka-aika

Hei!

Nyt on vierähtänyt jo 1,5 viikkoa siitä, kun saavuin Sagaan. Tässä postauksessa kerron hieman saapumisesta tänne sekä ensimmäisestä orientaatioviikosta.

Lensin siis perjantaina Tokiosta Fukuokaan, jossa siirryin yliopiston ohjeiden mukaan lentokenttäbussilla Sagaan. Sagan linja-autoasemalla minua odotti Naho-niminen, todella mukava opiskelijatyttö yliopistolta. Jatkettiin paikallisbussilla yliopistolle, jossa tapasin tuutorini Yukon. Hänen kanssaan jatkettiin hämmästyksekseni suoraan maataloustieteen (agriculture) laitokselle, missä edelleen rinkka selässä tapasin ohjaavan opettajani (supervisor) professori Mitsutaken. Hänen alaisuudessaan tulen tekemään itsenäisen tutkimuksen, joka on pakollinen kurssi maataloustieteen vaihto-opiskelijalle.

Vasta tämän jälkeen mentiin Sagan yliopiston kansainväliselle toimistolle, mistä sain nipun ohjeita ja lomakkeita täytettäväksi. Lisäksi sain avaimet asuntooni, jonne käytiin viemässä rinkka. Mentiin vielä käymään kaupassa ostamassa petivaatteet ja muita elämiseen tarvittavia juttuja. Päivä venyi pitkäksi, ja sen jälkeen oli mukava asettua taloksi uuteen asuntoon. Asun täällä ollessani siis yliopiston kansainvälisessä asuntolassa, jossa minulla on pieni yksiö omalla sisäänkäynnillä, keittiöllä ja kylpyhuoneella. Minulla on jopa oma parveke, ja vuokra on vaivaiset 8100 jeniä kuukaudessa, eli nykykurssilla n. 70 euroa. Siis erittäin halpa! Ja sijainti aivan yliopiston vieressä - voin siis todellakin suositella! Lähistöllä on myös paljon hyviä ravintoloita, konbineita eli kioskin tyylisiä convenience storeja, eikä ruokakauppakaan ole kaukana.





Minun pieni, mutta kaiken tarpeellisen sisältävä asuntoni.




Näkymä parvekkeelta. Jostain syystä parvekkeen edessä on verkko, mikä ei tässä kuvassa näy (otin kuvan verkon silmästä).

Ensimmäinen viikonloppu oli pitkä ja melko yksinäinen. Käytiin lauantaina Yukon kanssa ostamassa loput astiat ja tarvikkeet asunnolle Daiso-nimisestä 100 jenin kaupasta. Lähes kaikki kaupassa maksaa vain 100 jeniä (eli vajaan euron), joten tällä kaupalla voi säästää ostoksista pitkän pennin. Sain Yukolta myös pyörän, joka kuului jo valmistuneelle opiskelijalle, eli sitä minun ei tarvinnut erikseen ostaa. Sagassa ei ole lainkaan mäkiä, joten pyörä on jo nyt osoittautunut korvaamattomaksi kulkuneuvoksi. Muuta erikoista en tehnytkään viikonloppuna. Minulla ei ollut nettiä kämpässä, mikä kummasti lisäsi yksinäisyyttä, kun ei voinut iltaisin kirjoitella viestejä kotopuoleen.

Maanantaina sain sitten netin, kun uusille asukkaille tarjottiin kätevää pakettihintaa puoleksi tai kokonaiseksi vuodeksi, ja joka oli heti toiminnassa. Lisäksi kävin Mitsutake-sensein kanssa tutustumassa maataloustieteen laboratoriotiloihin, jossa tulen tekemään itsenäisen tutkimukseni. Tutkimus on biokemian alalta ja liittyy ilmeisesti rasva-aineenvaihduntaan, ja odotan mielenkiinnolla tarkempaa tietoa tästä. Jännittävää myös nähdä, miten japanilainen labratyöskentely eroaa suomalaisesta!

Tiistaina puolestaan alkoi orientaatio yliopiston uusien opiskelijoiden alkuseremonian muodossa. Tilaisuus järjestettiin Sagan kaupungin kulttuurisalissa, missä ohjelmana oli orkesterimusiikkia ja puheita. Tilaisuus oli erittäin juhlava, ja oli hienoa nähdä, miten Japanissa uudet opiskelijat toivotetaan tervetulleeksi yliopistoon.


Alkuseremonia yliopiston uusille opiskelijoille.

Tämän jälkeen pääsin vähän tutustumaan muihin vaihtareihin, ja toistaiseksi kaikki ovat vaikuttaneet todella mukavilta. Käytiin syömässä porukalla sushia lounaaksi, jonka jälkeen jatkettiin itse orientaatioluennolle. Saatiin siellä lisää ohjeita ja vinkkejä elämiseen Sagassa.

Keskiviikkona meillä oli japanin kielen tasokoe, joka oli mielestäni todella vaikea! Vaikeus näkyi myös tuloksessa, ja päädyin harmikseni "Beginners I" -tasolle, eli aivan alottelijoihin. Olen Jyväskylässä opiskellut aikaisemmin kolme kurssia japania, joten olin melko pettynyt aluksi. Nyt olen jo toipunut ja todennut, että aina voin opiskella lisää luentojen ulkopuolella, ja kertaus on opintojen äiti. Toki en pääse nyt yhtä tehokkaasti kehittämään kielitaitoani, mutta ehdin sen sijaan keskittyä muihin opintoihin ja vapaa-ajan viettoon.

Torstaina päästiin valitsemaan kurssit lukukaudelle. Täällä yksi opintopiste vastaa 2,5 suomalaista opintopistettä, ja niitä pitää suorittaa vähintään 12 suoriutuakseen vaihto-ohjelmasta. Minulla tulee 6 op japanin kielestä, 2 op vapaavalinnaisesta oman alan kurssista, 2 op itsenäisestä tutkimuksesta sekä 2 op kaikille pakollisesta kulttuurikurssista. Lukujärjestys jäi melko väljäksi ja mm. maanantait minulla on aina vapaata!

Luentojen oli määrä alkaa perjantaina, mutta ne opiskelijat, jotka osasivat jo hiragana- ja katakana-tavumerkit, saivat pitää vapaata ensimmäisen viikon kieliopinnoista. Eli nyt tiistaina olen käytännössä edelleen viikonlopun vietossa. Huomenna minulla on vihdoin kaksi luentoa, ja niitä olen jo vähän odotellutkin.


Näkymä yliopiston ja asuntolan väliltä


Palmuja kampuksella

Viikonloppuna täällä oli kirsikankukka-aika parhaimmillaan, ja perjantaina pääsin luentojen sijaan suureksi ilokseni osallistumaan biokemian kurssin kanssa hanami-juhlaan. Mukana oli tuutorini, hänen kurssikavereitaan sekä Mitsutake-sensei ja eräs toinen professori. Kokemus oli erittäin hieno, ja pääsin kertomaan paljon juttuja Suomesta sekä Suomen ja Japanin kulttuurieroista. Myös tarjottu ruoka oli erittäin hyvää, ja maisemat kauniit.


Hanami. Kuvan vanhempi herra on ohjaava opettajani professori Mitsutake, ja muut biokemian opiskelijoita.









Myös sunnuntaina käytiin ihailemassa vaihtariporukalla kirsikankukkia. Samalla käytiin vierailemassa Sagan linnassa, joka oli suuri, perinteinen japanilainen rakennus tatamimatoilla ja paperiovilla.










Kirsikankukkia joka puolella!


Sagan linnan pihalta


Sagan linna




Kuluneen viikon aikana olen myös käynyt useassa ravintolassa - olen päässyt syömään mm. sushia (liukuhihnaravintolassa, todella hauskaa ja halpaa!), udonia ja tempuraa. Täällä ruoka on todella hyvää ja Suomeen verrattuna halpaa! Ateriat ovat olleet hintaluokaltaan 5-10 euroa. Ruokakaupassa asiointi puolestaan on ollut melko samanhintaista kuin Suomessa - joidenkin tuotteiden osalta jopa kalliimpaa (mm. hedelmät ovat todella kalliita täällä - esim. yksi omena tai appelsiini on n. euron).


Udonia


Sushia liukuhihnalta


Tempuraa


Vilkkaan orientaatioviikon jälkeen olen viimeiset pari päivää ollut melko aikaansaamaton ja oleillut lähinnä asunnolla. Ehkä se taas tästä, kun opiskelu lähtee kunnolla käyntiin. Eläminen on tähän mennessä ollut sujuvaa. Alkuhankintojen takia rahaa on mennyt nyt melko paljon, eli siihen kannattaa varautua. Yllätyksekseni täällä asunnossa on vielä tähän aikaan vuodesta iltaisin melko kylmä, mutta onneksi ilmastoinnin saa puhaltamaan lämmintä ilmaa. Yllätyin myös, kun täällä pitää seinällä olevaa nappia painamalla lämmittää vesi erikseen - ilman lämmitystä hanasta tulee vain kylmää vettä. En tätä ensimmäisenä iltana tajunnut, jolloin peseytyminen oli melko kurjaa.

Nyt alkaa kirsikankukka-aika olemaan ohi ja kirsikkapuut muuttuvat hiljattain vihreiksi. Pian pääsen myös kunnolla opiskelun makuun, joten siitä sitten enemmän seuraavassa postauksessa (muiden tapahtumien ohella).

Ensi kertaan!


Näin päättyy kirsikankukka-aika

-Emma

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti